Esikoiseni näki (sähkö)valon lauantaina 28.3. pian Earth Hourin jälkeen. Edellinen yö oli ollut rauhaton ja myllersin koko talon matot nurin sopivaa pesää etsiessäni. Mutta eilen kun aika tuli, suuntasin heti pentulaatikolle ja kaikessa hiljaisuudessa vaistojeni johdattelemana saatoin maailmaan ensimmäisen pentuni klo 22 aikoihin. Osasin siis tehdä kaiken oikein ja noin viiden tunnin rupeaman jälkeen kaikki kahdeksan iloista pikku tolleria olivat syntyneet ja näyttivät hyvävointisilta. Isäntäni (Sonja, Ritva ja Kari) valvoivat kanssani läpi yön ja auttoivat vuorollansa pentujen yhteenkokoamisessa ja varmistivat, että kaikki saavat riittävästi hyvää ja ravitsevaa ternimaitoa.Yö meni valvoessa, mutta aamupäivällä pääsin jo ottamaan pienet unet kun pennutkin olivat vähän rauhoittuneet. Toivottavasti kaikki sujuu yhtä hyvin myös jatkossa ja pennut säilyvät terveenä, kasvavat isoiksi ja pääsevät ihmettelemään maailman menoa:) Kunhan pennut kasvavat ja avaavat silmänsä, niin laitamme jokaisesta oman kuvan blogiin.

Tässä ne nyt sitten ovat kaikki juomassa maitoa:)

H-hetki lähenee!

Viikon kuluuttua pitäisi alkaa tapahtumaan. Kaikki on mennyt tähän asti hyvin. Pentulaatikko on puhdistettu ja laitettu paikoilleen saunan lattialle. Tänään pääsin kokeilemaan laatikkoa ja nyt olisi tarkoitus tutustua siihen paremmin, jotta voisin turvallisin mielin synnyttää pennut omaan pesääni. Isännälleni on tullut paljon kyselyjä tulevista pennuista. Perheelläni on edessään vaikea tehtävä valita sopivat omistajat pienille pennuilleni. Olemme sopineet, että pennuilleni pitää saada aktiiviset kodit joissa on luonto lähellä. Näin päätimme, koska me tollerit kaipaamme säännöllisesti liikuntaa ja aktiviteettejä. Lisää meidän tollereiden rodusta voit lukea Novascotiannoutajien yhdistyksen virallislta sivuilta http://www.tollerit.fi. Seuraava tarina kerrotaan sitten kun pennut ovat syntyneet. Jännittyneinä jäämme odottelemaan tulevaa viikkoa.

Pentulaatikon testaus menossa

Vielä kolme viikkoa.

Huomenna tulee täyteen 42 vuorokautta pentujen odotusta ja on aika saada matolääke.
Pentujen koko on kasvanut vinhaa vauhtia, joskus vatsassa tuntuu kummaa liikehdintää. Odottamisen myötä energiantarpeeni on kasvanut noin 40% ja isäntäni ovat antaneet minulle odottavan emän ravintoa. Viikonloppuna kävimme Pihtiputaalla mummolassa. Siellä on aina mukava käydä kun saan juosta vapaana, oltiin sitten mummolassa tai mökillä Saanijärvellä. Järven jäällä oli hauskaa juosta, koska lunta ei ollut paljon. En olisi jaksanut oikein riehuakaan nyt lumessa entiseen malliin. Kaikki on mennyt hyvin ainakin tähän saakka, mutta hieman alkaa jo rasittaa tämä odottaminen:). Isäntäni lupasi noutaa minulle huomenna  pentulaatikon jotta ehtisin totuttautua siihen. Huomenna otetaan siis matolääke ja sitten odotellaan vielä viikolle 13, jolloin pikku tollereiden pitäisi alkaa jo syntyä.

Saanijärven jäällä Pihtiputaalla